Jari Myllykoski Työn ja työpaikkojen puolesta.

Alkoholilain kokonaisuudistus

Melkoiset talkoot ovat edessä, kun alkoholilakia uudistetaan. Ennakko-odotuksia on ladattu niin liberaalimman kuin entistä rajoittavamman politiikan puolesta. Suomalainen alkoholipolitiikka on pitkään perustunut sääntelylle, jonka tavoitteena on ehkäistä alkoholista aiheutuvia haittoja. Suomessa ei viiniä myydä eikä osteta ruokakaupasta. Alkon asemaa alkoholin vähittäismyynnin monopolina ei mikään heilauta.

Vaatimukset liberaalimmasta alkoholipolitiikasta voimistuvat ja ovat yhä perustellumpia. Kyse ei ole kansalaisten piittaamattomuudesta alkoholin terveysvaikutuksia kohtaan, vaan halusta muuttaa suomalaista alkoholikulttuuria. Olut- ja viiniharrastukset ovat tuoneet kohtuukäytön muotiin ja varsinkin nuorten keskuudessa humalajuomisen suosio vähenee. Alkoholin kokonaiskulutus on viime vuosina laskenut tasaisesti. 

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on monopoliasema lainvalmistelussa ja eduskunnassa linjaukset tekee sosiaali- ja terveysvaliokunta. Alkoholi on kuitenkin myös elinkeino- ja maatalouspolitiikkaa. Siksi päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon kansanterveydellisten vaikutusten lisäksi vaikutukset maataloudelle, valmistusportaalle, kaupan alalle ja ravintola-alalle. Eduskunnan tulisi alkoholiin liittyviä lakeja säädettäessä edellyttää, että sekä maa- ja metsätalousvaliokunta että talousvaliokunta antavat lausunnot mietinnön laativalle sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Alkoholintuotannon merkitystä maataloudelle kuvaa esimerkkinä valtion omistaman Altian tuotanto: Altia käyttää raaka-aineena vuodessa noin 190 miljoonaa kiloa ohraa, joka tilataan 1 500 kotimaiselta sopimusviljelijältä. Viljelyspinta-alaa tähän käytetään noin 40–50 000 hehtaaria. 

Kyse on vahvasti elinkeino- ja työllisyyspolitiikasta, sillä alkoholituotteiden ketju ulottuu pellolta kuluttajan tai ravitsemusliikkeen pöytään. Keväällä julkaistun selvityksen mukaan panimoala työllisti vuonna 2013 yhteensä 26 000 henkilöä. Tässä oli 3 100 henkeä vähemmän kuin kahta vuotta aiemmin. Suurinta pudotus oli ravintoloissa. Alkoholin nauttimista pitäisikin pystyä ohjaamaan ravintoloihin esimerkiksi laskemalla ravintoloiden maksamaa alkoholiveroa.

Kirjoitus on julkaistu Satakunnan Työssä 22.10.2015.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Kannatat siis ajatusta, että minun pitää ryypätä enemmän, jotta ennestään hyvin toimeentulevat vaurastuvat entisestään verkoston tuotteiden lisääntyvästä myynnistä. En komppaa ajatusmalliasi.

Ulkomaantuonti verolle etenkin Eestin tuonti. Jos EU pistää siitä syystä suomalaiset lankkukävelylle, niin ei auta muuta, kuin eroon EU:sta.

Seuraava vaihe olkoon viinakortin käyttöönotto ostoseurannalla ja ostorajoituksella.

Sokeri kortille ja vedentislauslaitteille korotettu ALvi.

Nyt näyttää hyvältä. Olen ansainnut yhen kaljan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hiukan kryptinen kommentti. Aloitat vakavaan ja tiukkapipoiseen sävyyn peräänkuuluttaen rajoittavaa alkoholipolitiikkaa, mutta sitten siirryt selvästikin sarkastiselle linjalle samasta asiasta.

Kuinkahan tuo kommentti tulisi tulkita?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Perimmäinen näkemykseni on, etteivät lapset ja nuoret sortuisi, eikä annettaisi sortua viinan ongelmakäyttöön.
Rajotteita ja valistusta tarvitaan.

Me vanhat kävyt olemme kukin tavallamme oppineet, tai olleet oppimatta viinan koukerot. Me olemme jo tilanteessa impossible.
Taidankin nautiskella tässä lomassa viikottaisen rommiannokseni.

Veikkaan uudesta alkolaista tulevan jotain rattijuoppotuomioiden tapaista. Pitäisi olla selkeää, että kun lähdet ajamaan autoa 2 promillen kännissä, pitäisi tuomioissa olla lähtökohtana sama tuomio, jonka saa ladatulla aseella toimoinnasta julkisella paikalla.

Toimituksen poiminnat