Jari Myllykoski Työn ja työpaikkojen puolesta.

Hallitus Kiinan tiellä

Mihin Suomi on purjehtimassa pakkolakien puuskatuulessa? Pakkolakipaketti on outo ilmiö läntisessä demokratiassa. Herää eittämättä kysymys, onko hallituksen hankkeessa enemmän ideologiaa kuin halua pelastaa Suomi? Pääministeri Juha Sipilältä pitää kysyä, miksi ihmeessä ette halua sopia, vaan toteutatte pakolla Elinkeinoelämän keskusliiton tahdon?

Hallitus näyttää luottavan kansan kriisitietoisuuteen kuin pässi uusiin sarviinsa ja sen myötävaikutuksella pystyvänsä pistämään ay-liikkeen polvilleen. Suomi ei kaipaisi lakkoja, mutta hallitus valmistelee määrätietoisesti vuoden 1956 uusintaa. En nimittäin pidä yleislakkoa mahdottomana. Hallituksen harjoittama politiikka on kuin risteytys Kiinan kansantasavallan harjoittamaa sosialistista markkinataloutta, jossa ay-liikkeellä ei ole asemaa ja kolmekymmentäluvun työväenliikettä muiluttavaa äärioikeistolaista toimintaa.

Viennin vauhdittaminen palkkoja pudottamalla on riskialtista. Kotimarkkinoilla ne tulevat aiheuttamaan työttömyyttä, kun työn tekemiseen tarvitaan vähemmän käsipareja. Ilman lailla säädettyä minimipalkkaa suomalaisten työttömyys räjähtää käsiin alkaen rakennusalalta, kuten Etelä-Euroopassa kävi. Palkkojen polkeminen aiheuttaa yritysten välille epätervettä kilpailua.

Ajatellut hyödyt vientiteollisuudelle näkyisivät pitkällä viiveellä jos koskaan. Silloinkin on epätodennäköistä, että hyöty riittää kattamaan loven hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksessa. Halpaviennistä ei veroja makseta samalla tavalla kuin korkeaa osaamista edellyttävästä tuotannosta, jota pakkolait eivät edistä. Korkean osaamisen sijaan pakkolait tekevät Suomesta banaanitasavallan ilman banaaneja.

Useat talouden asiantuntijat ja elinkeinoelämän arvostetut pitkän linjan veteraanit ovat ihmetelleet, miksei Sipilä tarttunut palkansaajajärjestöjen ehdottamaan pitkään nollakorotuslinjaan ja malliin, jossa palkankorotusten tason määrittelee vientiteollisuus. Se olisi ollut kädenojennus työrauhan ja ennustettavien työmarkkinoiden puolesta, joita EK ei näemmä halua, vaan fanittaa pakkolakeja.

Jos sarkasmi sallitaan, niin onhan tuleva maaliskuun 1. päivä edellisen yleislakon alkamisen 60-vuotispäivä. Joten hallitus ei ole tuota jättänyt huomiotta, liekö hallitus suunnitellut lakia, jolla päivästä tehdään virallinen liputuspäivä.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Satakunnan Kansassa 16.1.2015.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Teppo Tiilikainen esittää mielenkiintoisen näkemyksen Suomen Kuvalehden viimeisessä numerossa otsakkeella "Huonoa Laatua". Tiilikainen nojaa artikkelissaan Aalto yliopiston professorin "Akateemisessa talousblogissaan" ettei Suomen ongelmana ole korkea palkkataso vaan heikko laatu. Teollisuudessa työskenteville tämä ei tule suinkaan yllätyksenä, tuotekehittelyyn ei ole panostettu tarpeeksi vaan yritykset ovat käyttäneet voitot jakamalla hulppeita osinkoja ja optioita. On todella vaikeaa ymmärtää, mihin perustuu se hallituksen näkemys, että pidentämällä työaikaa ja alentamalla palkkatasoa, siis tekemällä enemmän ja halvemmalla huonolaatuista tavaraa, jolle ei ole maailmalla kysyntää, saadaan Suomen vienti nousuun.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Kansanedustaja Myllykoski, muistatteko kuinka monta pakkolakia olette ollut päättämässä kansanedustajana toimiessanne. Teillä taitaa olla oma ideologia niin vahvasti päässänne, että kuvittelette sen olevan muillakin kaiken edelle menevä voima. Luulisi vastuullisesti ajattelevan ja toimivan edustajan ymmärtävän Sipilän hallituksen ainoan ideologian olevan vain ja ainoastaan maamme talouden ja työllisyyden kuntoon saattamisen. Pakkolaeista vouhkaaminen tuntuu varsin oudolta, kun itse yhdytte ammattijärjestöjen yleislakkouhkauksiin. Unohtakaa jo viimein populistiset syytöksenne hallitukselle ja alkakaa puhaltamaan yhteiseen hiileen hallituksen kanssa edellä mainitsemani tavoitteen saavuttamiseksi. Siitä saattaisi olla edustamallenne puolueelle hyötyä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Hallitus Kiinan tiellä".

Tuskin. Kiinan talous kasvaa yli 7 % vuosivauhdilla ja huolestuneita ollaan lähinnä kasvun hitaudesta. Hallitus ei taida tuolle tielle päästä vaikka kuinka autettaisiin. Kiinan versio markkinataloudesta on kyllä tuottanut joukon ongelmia, mutta sen tuloksena köyhyyttä on saatu vähennetyksi enemmän kuin maailman kaikilla kehitysohjelmilla yhteensä.

Toimituksen poiminnat