Kansalaisaloitejärjestelmän korjaamisella on kiire
Kansalaisaloite tukee valtiojärjestyksen lähtökohtia kansanvallasta ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksista. Siksi sen vaalimisen pitää olla lainsäätäjien sydämenasia.
Kansalaisaloitteiden käsittelyn jatkuvuuden turvaaminen yli vaalikauden on perusteltua myös siksi, että sen aihe ja tekijät ovat olemassa riippumatta eduskunnan ja hallituksen vaihtumisesta vaaleissa. Kuten on todettu: "vaikka kansanedustajat vaihtuvat, kansa ei vaihdu".
Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa kansalaisaloitteen käsittely eduskunnassa päättyy vaalikauden loputtua. Tällöin aloite raukeaa. Tämä merkitsee sitä, että vaalikauden lopussa ei enää kannata tuoda kansalaisaloitetta eduskunnan käsittelyyn.
Olen kansanedustajien Annika Lapintie (vas), Matti Semi (vas), Li Andersson (vas), Kari Uotila (vas), Markus Mustajärvi (vas), Hanna Sarkkinen (vas), Paavo Arhinmäki (vas), Silvia Modig, Aino-Kaisa Pekonen (vas), Kristiina Salonen (sd), Johanna Karimäki (vihr), Sari Tanus (kd), Kimmo Kivelä (sin), Olli-Poika Parviainen (vihr), Hanna Halmeenpää (vihr), Eeva-Johanna Eloranta (sd) ja Ari Jalonen (sin) kanssa allekirjoittanut ja jättänyt lakialoitteen, jolla nykyistä lakia korjattaisiin ja kansalaisaloitteet tehtäisiin riippumattomiksi vaalikausista. Onhan kansalaisten tahtotila niiden taustalla kerran osoitettu, eikä sitä eduskunnan vaihdos muuksi muuta.
Toivon, että nyt virinnyt julkisuuskeskustelu johtaa toimenpiteisiin ja aiheesta tehty lakialoite (LA 3/2017 – Myllykoski) kaivettaisiin naftaliinista.
Jos kansalaisaloite saisi 50 000 nimeä täyteen juuri kuuden kuukauden määräajan puitteissa tämän vuoden loppupuolella, sitä ei ehdittäisi luultavasti enää käsitellä tämän vaalikauden aikana. Vaalien jälkeiseen aikaan sitä taas ei välttämättä voitaisi jättää, sillä aloite on jätettävä väestörekisterikeskuksen tarkastuksen jälkeen puolen vuoden sisällä eduskunnan käsittelyyn.
Vain kaksi kansalaisaloitetta on toistaiseksi tullut eduskunnan hyväksymäksi, aloite tasa-arvoisen avioliittolain puolesta sekä äitiyslakialoite.
Osa aloitteista on saanut aikaan nenän nyrpistelyä kansanedustajissa, ja aloitteita on haluttu jättää vaille kunnollista eduskuntakäsittelyä. Kansalaisaloitteiden hautaaminen valiokuntaan ei ole kuitenkaan niiden arvon mukaista. Ei, vaikka osa aloitteista olisi itselle epämieluisia.
Se, minkälaisen käsittelyn kukin kansalaisaloite saa, riippuu pitkälti asianosaisen valiokunnan harkinnasta. Myös perustuslakivaliokunnalla on sanottavansa, sikäli kun aloitteella on kytkentä perustuslaissa turvattuihin oikeuksiin. Valiokunta voi perusteellisen valmistelun ja kuulemisten jälkeen laatia kansalaisaloitteesta mietinnön ja ehdottaa täysistunnolle sen hyväksymistä tai hylkäämistä. Valiokunta voi myös päättää suoraan, että kansalaisaloitteen käsittelystä luovutaan, eikä täysistuntokäsittelyyn edetä. Vasemmistoliitto on tehnyt selvän periaatepäätöksen: jokainen kansalaisaloite, sisällöstä riippumatta, ansaitsee rehdin käsittelyn ja valiokunnan tekemän mietinnön.
Ehditäänkö siis käsitellä vielä kansalaisaloite metsien avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla? Ks. alla:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184
Kasassa on jo komeat 49 337 allekirjoitusta! Siis vain vajaa 700 allekirjoitusta tarvitaan enää, jotta aloite saadaan käsittelyyn vielä tämän hallituskauden aikana.
Otetaanko loppukiri?! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen idea.
Ilmoita asiaton viesti
Pohdintaa ja tutkimusta aiheesta, ks. ”Kansalaisaloite osana Suomen demokraattista järjestelmää – tutkimus kansanedustajien näkemyksistä” (Laulaja Minna 2013):
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/7038…
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Avoimen ministeriön internet-sivut eivät nyt näy?
Sellainen sivusto soveltuisi laadukkaiden kansalaisaloitteiden valmisteluun.
http://www.avoinministerio.fi
Ilmoita asiaton viesti
Lisäys kommenttiini 4, koskien Minna Laulajan vuoden 2013 tutkimusta (s. 76-77):
– -”7.7 Kansalaisaloitteen käsittelyn jatkaminen vaalikauden päättyessä
Perustuslain 49 §:n mukaisesti eduskunnassa kesken oleva kansalaisaloite raukeaa vaalikauden päättyessä, jolloin eduskuntaan vaalikauden lopulla toimitetuille aloitteille jää melko vähän käsittelyaikaa.
Vastaajilta tiedusteltiin, tulisiko kansalaisaloitteen käsittelyä heidän mielestään voida jatkaa myös eduskuntavaalien jälkeen pidettävillä valtiopäivillä. Vastauksia pyydettiin antamaan jälleen kolmiportaisen ”kyllä”, ”ei” ja ”en osaa sanoa” asteikon avulla.
Enemmistö vastaajista (17 kpl) oli sitä mieltä, ettei vaalikauden aikana käsittelemättä jääneiden kansalaisaloitteiden käsittelyä tule jatkaa vaalien jälkeen pidettävillä valtiopäivillä.
Yhdeksän vastaajaa oli sitä mieltä, että käsittelyä voitaisiin jatkaa, ja kolme vastaajaa ei osannut sanoa mielipidettään asiasta.
Eniten vastustusta ajatus herätti keskustan (6 kpl) ja kristillisdemokraattien (2 kpl) eduskuntaryhmiin kuuluvissa vastaajissa, sillä heistä kaikki kyselyyn osallistuneet vastaajat vastustivat kansalaisaloitteen käsittelyajan pidentämistä yli vaalikauden. Myös sosiaalidemokraattiseen eduskuntaryhmään kuuluvista vastaajista suurin osa (5 kpl) vastusti tätä, kolme ei osannut sanoa kantaansa, ja yksi kannatti ajatusta käsittelyn jatkamisesta yli vaalikauden. Perussuomalaisten eduskuntaryhmään kuuluvien vastaajien, kuten kokoomuksenkin eduskuntaryhmään kuuluvien vastaajien äänet, jakautuivat melko tasaisesti kannattajien ja vastustajien kesken. Ainoastaan vasemmistoliiton ja vasenryhmän eduskuntaryhmään kuuluvat vastaajat olivat yksimielisesti (2 kpl) käsittelyn jatkamisen puolesta vaalikauden jälkeen.” – –
—
Onko puolueiden mielipiteet em. asiasta muuttuneet nyt viiden vuoden päästä edellä kerrotusta tutkimuksesta? Voisiko ehkä Uuden Suomen toimitus selvittää asiaa? Tai muu taho?
Linkki ko. tutkimukseen vielä alla:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/7038…
Ilmoita asiaton viesti
Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite on kerännyt nyt 50 570 nimeä – allekirjoittaa voit 17.11. saakka, ks. alla:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184
– -”Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite on aikataulutettu niin, että sen käsittelee uusi, keväällä 2019 valittava eduskunta. Kuuden kuukauden nimienkeruuaika päättyy vasta 17. marraskuuta. Nimienkeruun päätyttyä Väestörekisterikeskus tarkistaa kannatusilmoitukset. Aloite tulee toimittaa eduskuntaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua nimitarkastuksesta.
”Allekirjoitusaikaa on vielä runsaasti jäljellä ja nyt meillä kaikilla on erinomainen mahdollisuus antaa vahva viesti päättäjille metsiemme puolesta. Tehdään viestistämme mahdollisimman kuuluva”, juhlii Natur och Miljön toiminnanjohtaja Bernt Nordman.”
Lähde:
https://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2018/a…
Ilmoita asiaton viesti
Yksi kokoomusedustajakin vaati epäkohdan korjaamista. Miksette keräisi lakialoitetta yli oppositio-hallitus-rajan, jokaiselta kysyen?
Ilmoita asiaton viesti